Rauhallista Joulunaikaa!

Kylläpä aika kiitää. On ollut kovin kiireistä koko syksyn ajan ja jäänyt tänä bloggailukin hieman vähemmälle. Yritän kuitenkin suht säännöllisesti tänne kirjoitella. Ensilumi satoi tänne 6.12. Renja tuntui olevan siitä kovin iloinen. Pyöriskeli "lumihangessa" (just ja just 2cm lunta) ja yritti ottaa kiinni taivaalta putoavia lumihiutaleita. Hassu hauva :) Lenkeillä Renja näyttää olevan iloinen ja innokas, mikä saa hihnan toiseen päähänkin hymyn suupieleen.

Meillä on vähän ollut ongelmia lenkeillä siitä, että Renja on mieluummin kävellyt meidän takana kuin edessä. Ollaan nyt väkisin vedetty Renja aina eteen kävelemään ja alkaa näyttämään että uusi lenkilläkävelypaikka saa hieman jalansijaa. Kun koira kulkee vain takana on sitä kauhean vaikea kontrolloida ja pari läheltä piti tilannetta sai huomaamaan nopeasti ongelman. Mutta vaatinee vielä paljon harjoittelua, että Renja ymmärtää et halutaan sen olevan edessä eikä takana. En tiedä miksi Renja mieluummin kävelee takanani kuin edessä. Yleensähän koirat luonnostaa tuppaavat kulkemaan edessä ja enemmän ongelmia syntyy vetämisestä. Meillä ei ole koskaan ollut ongelmaa vetämisen kanssa, kun ei Renjalla ole mitään hinkua olla ekana. Kun päästän Renjan vapaaksi niin silloinkin se hetken juostuaan tuppaa tulemaan mun lähelle kävelemään, yleensä kantapäihin kiinni. Onkohan se sitten niin arka, että kokee turvallisemmaksi olla vasta toisena tulilinjassa vai mikä on? Luulisi, että olisi kivaa olla vapaana ja juosta siellä missä haluaa eikä hinata mussa kiinni?

Tokon alkeet kurssi loppui viime kuun lopussa ja nyt ollaan koirakouluttomia, ainakin toistaiseksi. Helmikuussa alkaisi samassa koulussa uudet kurssit, mutta en oikeen tiedä jatkaisinko siellä vai kokeilisinko jotain toista koulua. Me kun luultavasti ei päästäisi vielä tokon jatko-ryhmään ja tokon alkeen ollaan käyty jo kahdesti, että varsinaisesti siellä ei mitään uutta tulisi. Ei siinä, että Renja osaisi kaikkia liikkeitä vielä kunnolla, mutta lähinnä se, että mulla on nyt itsellä kaikki narut käsissä siitä miten nuo alkeisliikkeet kuulusi opettaa. Jos saan opetettua liikkeet kuntoon Renjalle ennen helmikuuta niin voi olla että sitten haettaisiin tuohon jatkoryhmään, mutta katsotaan nyt miten tässä ehtii.

4.12 käytiin Helsingin messukeskuksessa Voittaja 2011 näyttelyssä. Renja ei tosin ollut mukana, vaan tyytyväisenä mummolassa hoidossa. Mittelikehissä käytiin katselemassa koiria ja tervehtimässä tuttuja. Olipa kiva nähdä teitä kaikkia! Mittelit tuntuivat kyllä tosi isoilta meidän Renjaan verrattuna. Renja on meidän pikkumittelimme <3 Näyttelystä tuli tietenkin hankittua kasseittain herkkuja ja leluja Renjalle, joten kyllä sen nyt kelpaa!

Tehtiin pari viikkoa sitten elämysreissu kun matkustettiin Renjan kanssa junassa 5min matka. Piti käydä töissä hoitamassa yksi nopea asia niin päätin ottaa Renjan mukaan. Kyllä se junareissu oli pelottava Renjan mielestä. Raukka ihan tosissaan tärisi kun mennessä jouduttiin eteisessä matkustamaan. Eteisessä kun kuuluu paljon kaikkia outoja ääniä. Takaisin tullessa oli tyhjempi juna, joten päästiin vaunuun istumaan. Silloinkin Renja tärisi vähän, mutta takaisin matka meni menomatkaa paremmin. Katseltiin Renjan kanssa ikkunasta ulos ja se jotenkin rauhoitti koiraa. Kai se tuumi, että vähän samanlainen vehje tämä kuin autokin, kun sieltäkin voi samallalailla katsella ikkunasta ulos. Olin hyvin tyytyväinen pikkureissuumme. Eniten pelkäsin, että Renja alkaisi haukkumaan ja etten saisi sitä hiljaiseksi, mutta hyvin meni, eikä haukuttu :) Täytynee ottaa taas jossain vaiheessa uusiksi junalla matkustaminen.

Renja on muuten hieman laihdutuskuurilla, mikä on hiukka koomista, koska meillä on koko Renjan ajan ollut ongelmana, ettei se syö tarpeeksi. Nyt on ilmeisesti loppunut syömättömyys tai sitten ollaan vihdoin löydetty ruoka joka maittaa. Jokatapauksessa ruoka on maittanut niin, että koiran kylkiluut ovat hiljalleen jääneet piiloon. Nyt sitten täytyisi saada ne takaisin esiin. Toisaalta olen oikeastaan vain tyytyväinen siitä, että koira ylipäätään syö. Ei se ruoka määrän vähentäminen niin vaikea ole kuin saada ruokahaluton koira syömään.

Tänään kuitenkin nautitaan kaikki hyvistä ruuista, lahjoista ja joulusta :)

Rauhallista Joulunaikaa kaikille!

-Sonja-

Hyvää ensimmäistä adventtia.

Syksyisiä tunnelmia.

Käytiin Renjan kanssa silmälääkärillä. Silmät on todettu tällä hetkellä terveiksi, mutta kesäll äviimeistään pitää mennä uudelleen silmätarkastukseen PRA-riskin takia. Renjan silmästä poistettiin myös yksi pitkä sinnikkäs karva, joka oli reilun kuukauden päivät oleillut siellä eikä ollut suostunut pois lähtemään. Kotiin viemiseksi saatiin suolaliuosta, jolla tulevaisuudessa saadaan sinnikäät karvat pois Renjan silmistä. Olen tosi iloinen, että Renja on ainakin tällä hetkellä terveeksi todettu, mutta samanaikaisesti pelottaa tulevaisuus. Välillä sitä toivoo, että omistaisi kristallipallon jolla voisi nähdä tulevaisuuteen.

Viime viikkolla vietettiin Renjan kanssa oikein perinteinen syysloma mökkeilemällä. Renja taisi vähän liiankin tottua rentoon maalaiselämään. Nyt sitten opetellaan taas kaupungissa elämiseen. Mökkipäivät kuluivat Renjalla oikein mukavasti. Ensimmäiseksi aamulla haukuttiin kaikkia niitä ääniä, joita mökillä kuului (ei kuulu kovin monia). Aamuhaukkumisen jälkeen lähdettiin käymään verkoilla. Mikäpä sen parempi laivakoiranominaisuus kuin haukkua keskellä järveä airoille (ties koko järven seutu et me oltiin liikkeellä). Päivällisen jälkeen katseltiin rannalta järvellepäin ja haukuttiin tuulta. Illalla pimeän saavuttua oli hyvä haukkua kaikkea mikä voisi olla haukkumisen arvoista, vaikka oma auto (jos se vaikka olisi muuttunut yön pimeydessä möröksi). Ja jos energiaa vielä jäi niin sisällä oli hyvä haukkua valon heijastamille kuville ikkunoissa. Että Renja otti kyllä ilon irti koko lomasta! Käytiin me myös haukkumisten välillä metsässä sienestämässä. Siellä Renja sai juosta sydämensä kyllyydestä, mikä oli vähän tarkoituskin. Ei jaksanut koira sitten reuhkata niin paljoa illemmalla. Yhdellä sienireissulla jouduttiin hieman vetisempiin maisemiin ja piti hyppiä jatkuvasti isojen ojien yli. Renja pienenä ei tietenkään aina päässyt yli. Pari kertaa otti hirmuiset loikat ja pääs yli, kerran ojensin Antille Renjan ojan toiselta puolelta, kerran Antti heitti koiran sammalmättäälle ojan toiselle puolelle (kun oli niin iso oja ettei Renja yksin päässyt yli eikä mekään pystytty ojentamaan koiraa toisillemme) ja kerran Renja unohti hypätä ja otti soisen kylvyn. Tulikin tosi pehmeä turkki siitä kylvystä, että terveysvaikutteisia turvekylpyjä voi suositella koirillekin :) Yritin opettaa Renjaa etsimään mulle suppiksia, mutta ei päästy yhteisymmärrykseen suppiksista (eikä kyllä etsimisestäkään). Renja kun pisteli poskeensa suppikset hetki kun yritin näyttää sille, et tällaisiä voisit etsiä.

Renjan juoksut loppuivat vihdoin ja sunnuntaina olisi tarkoitus suunnata taas koirakoululle. Neljä kertaa ehti jäädä väliin ja pelottaa et kuinka pihalla me ollaan kaikesta. Sunnuntaina se sit selviää!

-Sonja-

 Renja possunkorvaa pureskelemassa mökillä.

 "Renja Leijonanharja" eli Renja karvanlähdön jälkeen tuulen tuivertamana.

(harja, häntä ja pussihousut ovat ainoat missä on kunnon pitkää karvaa)

Alimittainen saksanhaukkukoira.

Renja huonokarvanlaatu paljastuikin parin päivän päästä kunnon karvanlähdöksi ja karvanlähtö taas edelsi juoksua. Eli nyt meillä on karvaton juoksuinen koira. Hulluinta on se, että edellisestä juoksusta on noin 3 kuukautta aikaa. Täytyy tarkkailla miten tilanne kehittyy. Vähän on liian usein juoksuja Renjalla.

Kuultiin kasvattajalta ikävä uutinen Renjaan liittyen. Renja kuuluu pentueeseen, jolla on erittäin voimakas taipumus sairastua PRA:n eli verkkokalvon surkastumiseen. Sairauteen ei ole parannuskeinoa vaan se johtaa lopulta koiran sokeutumiseen. Pahinta on vain odotella miten Renjan käy. Toivotaan, että tällä kertaa onni olisi matkassa mukana. Siltikin pelkään Renjan puolesta. Yritän elää päivä kerrallaan ja nauttia joka hetkestä, mutta välillä pelko syö sisintä todella voimakkaasti. Tulee uudelleen mieleen Neran ja pelottaa, että tässä käy lopulta samallalailla. Varasin myös viikon päähän Renjalle silmälääkärin.

Syötettiin viikko Renjalle raakaruokaa. Hyvin maistui ja ruuan kanssa ei ollut ongelmia yhtenäkään päivänä. Kuppi tyhjeni joka päivä ahnaasti. Sunnuntaina annoin sitten taas nappulaa, joka jäi vääjäämättä kuppiin. Uloste löyseni raakaruokinnasta ja puolet viikosta se oli aivan löysää ja limaista, mutta vähän heräsi epäilys että olisiko vatsaisuus johtunut alkavista juoksuista enemmän kuin ruokinnasta. Viimeksi juoksujen aikaan Renja pissaili ja kakkaili tosi useasti ja yleensä sisälle. Samaa oli havaittavissa nytkin ja muistelen hämärästi, että viimeksi olisi myös ollut löysällä vatsa. Jatketaan varmaan tämä viikko vielä raakaruuan antamista Renjalle ja katsotaan kovettuuko kakka yhtään. 

Renja on ihan superhaukkuherkkä tällä hetkellä. Pelkään, et kohta saadaan valitusta naapureilta kun koira räkyttää jokaista ääntä jonka kuulee kerrostalosta kantautuvan. Luulen, että voisi johtua jotenkin juoksuihin mut toisaalta Renja on myös muutenkin alkanut näyttää haukkuherkempiä puolia itsestään koko ajan. Mä olen ihan hukassa kun en tiedä miten saisin koiran lopettamaan hissin haukkumisen. Oon yrittänyt kehua aina kun on hiljaa, mut toisaalta en voi antaa iltamyöhään räksyttää vapaasti ja odottaa, et hiljenee itsestään ja kehua sitten. Renja haukkuu myös ikkunasta näkyvää lipputangossa heiluvaa lippu ja naapuritalon setää joka tulee parvekkeelle lukemaan lehtiä. Ja meillä on sentää sälekaihtimet ikkunoissa (auki tosin). Luulisi, että ne jonkin  verran estävät näkyvyyttä ulospäin. Ei tiedetä kuitenkaan, et haukkuuko Renja yksin ollenssaan mitään, koska oon usein kotiin tullessani paukutellut hissin ovea ja postiluukkua mut sisältä ei ole kuulunut yhtän mitään. Toisaalta en tiedä tunnistaako Renja mun askeleet ja on siksi hiljaa. Yritetään kuitenkin pitää naapurisopua yllä ja saada koira jotenkin hiljenemään tulevaisuudessakin. Kaipa tässä joku päivä keksitään kikkakonstikolmonen :)

-Sonja-

Neiti Nirso.

Renjalle ei tunnu ruoka oikein maistuvan, ei ainakaan nappulamuodossa, joten alkavalla viikolla olisi tarkoitus kokeilla raakaruokintaa. Tarjolla olisi kanansiipiä, kanansydäntä, erilaisia rustoja sekä pentujauhelihaa. Luulisi nyt neidille kelpaavan :D Samalla katsotaan aiheuttaako raakaruokinta muutosta Renjan olemuksessa. Renjan turkki ei ole oikein parhaimmillaan juuri nyt ja yksi syy siihen voisi olla, ettei ruoka oikein maistu millään. No katsotaan nyt viikon kuurin jälkeen millainen on koiran olotila ja sitten aletaan miettiä jatkoa.

Oltiin tänään tokoilemassa. Opeteltiin hyppyä esteen yli, seuraamista, liikkeestä maahan menoa ja liikkeestä istumista sekä paikalla oloa. Renjalla meni aikas hyvin mielestäni (siis omaan tasoonsa nähden hyvin). Pitäisi ihan hirmuisesti enemmän treenailla koiran kanssa, että edistyttäis. Olen vain itse ollut niin kiinni melkein kaikki päivät, ettei aikaa tunnu löytyvän, vaikka eihän tuo vaatisi kuin 15min/päivä. Lenkillä ollaan harjoiteltu luoksetuloa ja odottamista. Oon tosi iloinen, että olen saanut Renjan luoksetuloon vauhtia. Ennen se oli semmoista hyväntahtoista löntystelyä, mut nyt tulee jo juosten luokse. Enemmän vauhtia saisi olla vieläkin, mutta hiljaa hyvä tulee. Odottelu on hyvä taito myös lenkillä. Joka risteyksessä pistän Renjan aina odottamaan ja käskyllä vasta ylitetään tie. Autoon ei myöskään mennä ilman lupaa. Opetin Renjalle yksi päivä uuden tempun. Ei se mikään ihmeellinen ole, mutta oli ihan kiva opettaa jotain uutta. Tempun ideana on saada nami nyrkistä olevasta kädestä koskettamalla sitä tassulla. Aluksi Renja ei tuntunut millään keksivän leikin juonta. Meni kyllä maahan, ja istui ja antoi tassua sekä otti tosi hyvin kontaktia mut nyrkissä olevaan käteen ei koskenut ja ihmetteli kovasti miksen namua saa. Lopulta osui vahingossa nyrkkiin ja kun huomasi sen aukeavan kosketuksesta alkoi temppukin avautua hiljalleen. Ajattelin, että opettaisin loppujen lopuksi Renjalla etsimään kumpaan käteen namupala on piilotettu, mutta pysytään vielä hetki tuossa nyrkin avaamisessa :)

-Sonja-

Mini-mitteli.

Kesä tuli ja meni aivan liian nopeasti, mutta onhan tässä syksyssä hyvää esimerkiksi se, että ehtii taas kirjoitella tänne blogiin :) 

Renjalle ei ole mitään maata mullistavia juttuja tapahtunut kesänaikana. Samalla linjalla jatketaan kuin aiemminkin. 

Syksyllä alkoi toinen tokon alkeiskurssi, joten siellä jatketaan koulutuksia. Tarkoituksena olisi joskus päästä kilpailemaan tokoon asti, mutta se siintää tällä hetkellä vielä kaukana haaveissa. Kunhan nyt opitaan tottelemaan ekaksi. Tällä hetkellä Renja osaa istua, mennä maahan, seisoa, odottaa/olla paikoillaan, antaa tassua ja tulla jotensakin luokse (tää käsky on kovasti työn alla). Niin ja osaa Renja hakea "seepran", "dinon" ja "pallon" kun kysyy, että "missä on pallo/dino/seepra?" Heh, on hauskaa katsoa kun Renja etsii kotoa ko. lelujaan ja tuo sitten ne esille. Hauska temppu. Opetin sen vähän puoli vahingossa kun luin jutun koirasta, joka oli oppinut yli200 tavaran nimet. Mietin, että olishan se hienoa jos meidän Renja osais edes yhden esineen nimen! Mut Renja oli niin fiksu et oppi heti 3 erilelun nimet. Ainoona miinuksena on et "seepra" ja "dino" ovat pehmoleluja, joten kohta joudun ompeluhommiin, ettei mee opitut käskyt hukkaan :D 

Paino on Renjalla pysynyt 4kg kohdilla. Nirso on tyttönen edelleen, mutta ei huolestuttavan laiha enää. Syö sentään joskus jotain. Ostettiin Hill's:in Natures best -kuivamuonaa ja ainakin toistaiseksi mennyt ales, mutta katsotaan nyt kuinka kauan. Yleensä tyttö syö aluksi hyvin uutta ruokaa, mut kun uutuuden viehätys hiljalleen häviää niin samalla jää nappulat hiljalleen ruokakuppiin. 

Renja jäi sitten kovin pieneksi. Kasvattaja sanoi, että on kleini mitoissa. Renjalla on kyllä sukutaustoissa kleinejä, joten ei tuo niin ihmeellistä ole. Arvelinkin, että on aika pieni kun Neran valjaat ja pannat mahtu aina tosi hyvin ja Nera oli kuitenkin tosi pieni. Mutta eipä tuo pienuus haittaa. Kunhan on terve koira, se riittää! 

Tuhoja Renja ei oo meillä tehnyt yhtäkään ennen kuin tässä muutam viikko sitten kävi varastaa mun silmälasit yöpöydältä ja pisteli ne poskeensa niin, että toinen sanka ja toinen linssi irtosivat! Lisäksi molemmat sangat oli pureskeltu hyvin uusiin muotoihin. Kyllä silloin jouduin toteamaan, että sä tuut koira mulle kalliiksi, mutta minkäs sitä enää asialle mahtaa. No tuli ainakin itselle uutta ilmettä kun joutui silmälasikaupoille. Mutta sovittiin Renjan kanssa, ettei tehdä tästä tapaa. Varmuuden vuoksi iidet lasit on kuitenkin lipaston päällä. Sinne ei tyttö yllä :)

Renjasta on tullut nykyisin gaselli. Se vain pomppii ja pomppii ja pomppii, pitkin ja poikin. Yksi päivä tultiin lenkiltä ja sanoin eteisessä Renjalle, et pesulle niin tyttö otti ja meni kylpyhuoneeseen (niinkuin aina) ja otti ja pomppas meidän ammeeseen suorilta jaloilta! Kyllä mä hiukkasen katoin, että mitenköhän tästä selvitään kun ei oo liukuestettäkään ammeenpohjalla ja muutenkin on aika vaarallista pompata tolleen vaan ammeeseen. Mut onneksi mitään ei käynyt ja Renja vain katseli ihmeissää muo et mitä sä siinä kauhistelet alas suihkutella, et päästään tästä hommasta eteenpäin :) Ulkona hyppii välillä sellaisia loikkia, et en oo aina varma uskallanko katsella koko alestuloa. Mut onneksi mitään vakavaa ei oo käynyt. Melkonen hurjapää!

Renja on kyllä tosi ihana. Joka päivä huomaan miettivänä, että kuinka ihana voikaan tuollainen karvapallero olla <3

-Sonja-

Hormonihyrinää.

Renjalla on nyt tosiaan ensimmäiset juoksut menossa. Aika helpolla ollaan tähän mennessä päästy. Ensimmäiset päivät Renja oli apean oloinen, mutta lienee olo ollut mokomasta hormonimyrskystä huono. Parin päivän jälkeen alkoi olla taas normaali pirtsakka neiti. Erityisemmin ei käytöskään ole (ainakaan vielä) muuttunut. Vähän haukkuherkempi on ollut, muttei paljon. Haukkuherkempiosuus tuntui osuvan enemmänkin juoksun alkupäiviin. Pari kertaa Renja yritti astua mun kättäni, mihin tuli melkoisella vauhdilla kielto ja stoppi. Että kyllä ne hormonit nyt sekoittaa tyttösen päätä! Ulkona ollaan koko ajan kuono kiinni maassa, mutta merkkailla ei vielä osata (eikä kyllä haittaa vaikkei opittaiskaan). 

Renjan hampaita ollaan venytelty joka päivä ja vaikkei ne vielä olekaan suorassa niin alkaa ne olla jo melkein rivissä. Vielä pitää jatkaa venyttelyjä, mutta tuntuu hyvältä kun huomaa, että venyttelystä on apua. Ollaan venytelty 3x5min/vrk. Kiltisti Renja antaa venyttää ja aina saa palkkioksi jotain hyvää. Toivottavasti saataisiin hammasrivistö suuhun mahtumaan! 

Renja on nyt saanut ruokaa 2 kertaa päivässä, kun ei millään kolmea kertaa syö ja kaksikin on aina välillä vähän niin ja näin. Ostettiin Renjalle kanansiipiä ja hyvin ovat ne menneet. Aamu ruuaksi Renja saa nappulaa ja iltaruuaksi kanansiipiä tai jotain muuta lihaa. En tiedä johtuu ruuasta vai hormoneista vai mistä, mutta musta tuntuu että Renja on kasvanut ja aikuistunut. Turkki on tuuheutunut ja Renjan olemus ei muutenkaan ole enää niin rimpula. Tosin nappula menee hirmuhuonosti Renjalta ales ja onkin ollut tosi laiheliini muutenkin. Nyt painaa 3,5kg meidän kotivaa'an mukaan. Diili on Renjan kanssa kuitenkin sellainen, että vähintään yksi nappula-ateria on syötävä liharuokien väliin. Tosin en tiedä ymmärtääkö Renja meidän diiliä, varmaan söisi pelkää raakaruokaa jos vaan saisi :)

-Sonja

Renja ekan kanansiipensä kimpussa.

Renjan seikkailuja

Onkin mennyt aivan liian paljon aikaa viime kirjoituksesta. Kesällä vaan tuntuu olevan niin paljon kaikkea, että tämä koneella istuminen jää vähemmälle. Renjalle on sattunut ja tapahtunut vaikka mitä! Aloitetaan siis ihan alusta...

Renjan maitohampaat lähtivät ja uudet tulivat ongelmien kera suuhun. Renjan kulmahampaat sekä 2 eturivin hammasta eivät tuntuneet haluavan millään lähteä ja niimpä vein Renjan eläinlääkäriin tarkistuttamaan tilannetta. Eläinlääkäri totesi Renjan alapurennan olevan aivan liian ahdas ja uusien kulmahampaiden kasvavan kitalakeenpäin. Niimpä saatiin suoraan lähete kulmureiden poistoon. Maitokulmurit poistettiin nukutuksessa, renjalle tuli tikit suuhun ja ehdoton kielto kaikenlaiseen puremiseen kahdeksi viikoksi. No siinähän, sitten yrität estää koiraa puremasta mitään! Kotona se on aika helppoa kun kaikki lelut piilotettiin, mutta ulkona Renja oli käpy tai keppi suussa kokoajan. Mahdoton tehtävä! Viikko piti syödä myös velliä ja Renjahan tunnetusti nirsona rakastaa kun napuja turvotetaan vedessä. Ei kylä meinanneet mennä ales millään vaikka annettiin raejuustoa ja puuroa mukana. Viikon ajan meillä oli melkoisen kapoinen koira, jolla oli koko ajan pissahätä! Kyllä oli helpotusta kun päästiin takaisin kunnon purtavaan muonaan. Maitohampaat siis lähtivät, mutta koska alakulmurit kasvavat vinoon, joudutaan sormin venyttämään Renjan kulmureita ulospäin, jotta siirtyisivät oikealle paikalleen. Ja tämä toiminta ei yllättäen ole oikein Renjan mieleen, mutta kyllä ne hampaat nyt on vain saatava oikeille paikoilleen, ettei tule ongelmia tulevaisuudessa. Alaetuhampaat kun ovat myös vinksinvonksin, johtuen ahtaasta purennasta. Toivotaan, että kulmurien siirtyminen oikeaan paikkaan auttaa suoristamaan myös muut hampaat.

2.7.2011 oltiin Match showssa, sijoitus oli pentujen sinisten ykkönen. Tosin lienee syytä mainita, että pentuja oli kaiken kaikkiaan hurjat 3 kappaletta ja meidän Renja oli se ainoa sinisen saanut! Oltiin siis samalla eka ja vika, mutta saatiin hieno ruusuke ja palkintopussi. Päästiin mysö ekaa kertaa BISkehään, tosin ilman mitään sijoitusta. Päivä oli myös yksi kesän kuuminpia, joten Renjalle tämä mätsärikerta oli melko rankka. Onneksi kehän reunalta löytyi hyvä varjopaikka, koska auringossa lämpötila hipoi yli 30 astetta! Aika pystymetsästä mentiin tähän mätsäriin kun en ollut voinut kouluttaa Renjaa tuon hammasepisodin aikana, mutta suht hyvinhän se esiintyminen meni. Biskehä meni pyllylleen, mutta niin meillä on mennyt aina kehät, joihin joudutaan odottamaan enemmän. Jotenkin Renjan mielenkiinto ei kanna niin kauaa. Nytkin vain halusi koko ajan pois kehästä. Mutta kokemuksiahan tässä haetaan, vaikka onhan se mukava saada palkintojakin :)

Renja on edelleen melko pikkuisen oloinen. Mätsärissä nähtiin 10kk mitteliuros, joka tuntui valtavalta Renjan rinnalla! Nuoren uroksen omistaja sanoi, että uros ei ole edes suurimmasta päästä, mutta unohdin siinä koko eroa ihmetellessäni kysyä uroksen säkää, joten en nyt tiedä tarkalleen oliko kyseessä pieni vai iso uros. Samaisessa mätsärissä nähtiin myös mitteli, joka oli vaihtunut kleiniksi kun oli jäänyt liian pieneksi. Se tuntui aika samanlaiselta koko luokalta Renjan kanssa. Renjan säkäksi mitattiin noin  kuukausi sitten suurinpiirtein 29cm, että alimittainen mitteliksihän se vielä on, mutta jos se siitä vielä kasvaisi (toivon niin). Paino oli eläinlääkärikäynnin aikaan 3,45kg.

Renjalla alkoi tänään myös juoksut. Saas nähdä mitä tästä tulee. Ainakin haukkuherkältä tuntuu Renjan elämä tällä hetkellä, tosin niin se on kyllä melko usein muutenkin! Mutta edelleen muuten aivan mainio koira!  Tässä yksi päivä sanoin Renjalla "missä Dino?" kun tarkoitan Renjan Neralta perinnöksi saamaa pinkkiä pientä pehmoleludinosaurusta. Renja katseli hetken ympärilleen ja kävi pari huonetta läpi ja tuli lopulta, etsinnän tuloksena, Dino suussa iloisesti luokseni. Kehuja tuli aivan valtavasti! Melko fiksu kaveri tuo meidän Renja :)

Sonja

Helatorstainen mätsäri 2.6.2011

Vietettiin kauniista ja aurinkoisesta helatorstaista muutama tunti mätsärissä. Ei mennyt tälläkään kertaa esiintyminen yhtään paremmin, päinvastoin tuli oikea pohjanoteeraus esiintyminen. Renja ei kiinnostanut oikeastaan mikään. Vähän toki piti haukkua lapsille, jotka juoksi suoraan meidän "leirin" ohitse, mutta siinäpä se suurin energia olikin. Tällä kertaa pennut oli jaettu kahteen ryhmään; 5-9kk ja 9-12kk. Meidän ryhmässä (eli siinä junnuryhmässä) oli yhteensä 17 koiraa. Oltiin numero 15 ja jouduttiin vikaan kehään, jossa arvosteltiin kolme viimeistä koiraa yhtäaikaa. Renjan kanssa on ollut vaikeaa olla kehissä jossa on paljon muita koiria, joten hirvitti vähän kun kahden sijaan meitä olikin kolme. Renjaa ei tällä kertaa kiinnostanut niinkään muut koirat, vaan lähinnä Antti, joka istui kehän laidalla. Edes minä ja mun herkulliset nakin ja juuston palaset eivät saaneet Renjan päätä kääntymään vaan veto oli koko ajan Anttiin päin. Renja ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt vastaavaa, joten luulen, että kyse oli täydellistä tylsistymisestä ja väsymisestä - kaipausta päästä koko tapahtumasta pois. Esitä siinä, sitten koiraa, joka ei ota minkäänlaista kontaktia vaikka kuinka hypit ja huutelet siinä. Arvasinkin, että me ollaan sen oman kehämme ainoa sininen. Koska oltiin viimisessä arvostelukehässä oli sinisten kehä heti meidän jälkeen. Nappasin äkkiä Antilta vinkupallon mukaan ja juoksin takaisin kehään. Tilanne oli itselleni mitä kammottavin, sillä Renjaan oli ihan mahdotonta saada kontaktia. Sitä kun ei kiinnostanut niin turhaan siinä vinguttelin palloa ja heiluttelin nakkeja. Mikään ei tehonnut koiraan. Itse en pystynyt keskittymään tuomariin tai muuhun ympäristöön olenkaan, kun koko energiani meni koiran jonkinlaiseen kasassa pitämiseen. Eli siis lähinnä estämiseen, ettei Renja juokse Antin luo joka sekunnilla, sillä sinne se nokka osoitteli koko ajan. Tajusin, jossain vaiheessa, että sinisten kärkinelikköä muodostettiin ja mietin, et ollankaankohan me Renjan kanssa viel edes mukana. Siinä vaiheessa tajusin kun tuomari julisti kolmanneksi tulleen ja käski erään koiran ja meidän juosta kehää vielä kerran ympäri, että mehän päästään Renjan kanssa palkinnoille! No ei se kehässä juokseminen mennyt yhtään paremmin kuin mikään muukaan koko päivänä. Tuomari ilmoitti, että Renja peitsaa ja sen takia ykköspaikka taisi mennäkin sivusuun. Noh kakkoseksi tultiin, olihan sekin jotain! Ekaa kertaa palkintopallilla, vaikkakin sinisten kehässä :) 

Pohdin mitkä asiat johtivat pieleen menneeseen näyttelykertaan tai oikeastaan jo toiseen sellaseen ja päädyin siihen, että meillä on olleet kontaktiharjoitukset tosi vähissä, mikä näkyy siinä, ettei Renja ota hyvää kontaktia ohjaajaan. Jotenkin kun on ollut tosi hyvä kontakti Renjalla niin on unohtunut harjoitella sitä ja se näkyy selvästikin huonoina näyttelykertoina, joissa kontakti olisi ehdottoman tärkeää. Nyt Renjan kanssa harjoitellaan uudelleen kontaktia ohjaajaan, ihan alusta asti. Palautellaan mieleen jo kertaalleen opitut asiat ja toivotaan, että seuraavassa mätsärissä kontakti olisi parempi. Hyviä kokemuksia nuo mätsärit kuitenkin ovat ja jokaisen mätsärin jälkeen ymmärtää enemmän Renjan käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa ja sitä mitä itsepitäisi tehdä paremmin. Koiran vikahan huono kontakti ei ole vaan minun, kun en ohjaajana osaa näyttää tarpeeksi hyvin mitä haluaisin Renjan tekevän. Nyt ei olekaan mätsäreitä ihan lähitulevaisuudessa, joten on hyvin aikaa harjoitella :)

Palkintoposeeraus

 

-Sonja

Match show 29.5.2011

Oltiin Renjan kanssa onnea kokeilemassa mätsärissä. Ja siis enemmänkin se onnea oli kuin osaamista, koska Renja oli ihan omissa maailmoissaan melkoin koko ajan. Ensimmäinen kehä meni tosi hyvin ja saatiin punainen nauha. Jatkokehät menikin ihan plörinäksi. Renja ei ollut ollenkaan kiinnostunut minusta ja touhusi omiaan, enkä saanut oikeastaan minkäänlaista kontaktia koiraan ennen kuin kilpailu oli ohitse. Osallistujia oli taas jonkin verran eli 35 alle 12kk ikäisissä pennuissa. Harmittihan se, että meni huonosti, mutta kokemus oli kuitenkin hyvä. Ongelmaksi on muodostunut se, että Renja ei rauhoitu millään koko mätsärin aikana. Ollaan sitten kehässä tai omaa vuoroa odottelemassa. Enemmänkin Renjan aika menee haukkuessa kaikenlaisia ääniä. Viime mätsärissä haukuttiin koko 3h ajan. Renja sinnikkäästi vastasi jokaikiseen haukkuun, joita näyttelyssä kuuli ja voin sanoa, että kyllähän niitä kuului. Lopussa koiralla alkoi lähteä ääni kun oli haukkunut niin paljon. Eipä ole siis ihme, ettei keskittymistä riittänytkään kehään asti. Noh kokemus on tärkeintä. Helatorstaina olisi seuraava mätsäri, joten sinne siis suunnataan taas (ja toivottavasti ei haukkumaan).

-Sonja

Näyttelykoulutus osa II

Eilen oli näyttelykoulutuksen toinen ja samalla vika osa. Oli kyllä hyvä pikku kurssi. Sain paljon käytännön vinkkejä miten Renjaa esittää ja Renja sai harjoitusta näyttelyssä olosta. Renja kyllä kävelee melko hienosti ja seisookin aika hyvin. Olen aina pitänyt herkkua kämmenessä kun olen kävelyttänyt/seisottanut Renjaa ja jossain vaiheessa Renja tuumi et nyt riittää mä haluan herkun ja sitten on vaikea saada koiraa ruotuun muuten kuin antamalla sen herkun. Sainkin nyt ohjeeksi pitää kämmen tyhjänä ja antaa aina herkut herkkupussista. Silloin Renja seisoo kauniimmin kun tietää että jossain vaiheessa saa herkkunsa kun seisoo kauniisti eikä kiusausta hyppiä kättäni vasten synny näin ollen. Samoin kävellessä Renja ei saa herkkua liikkeestä vaan vasta kun liike on loppu. Näin pitää vielä paljon harjoitella, mutta tuntui että Renja hiffasi jo uuden jutun aika hyvin. On meillä vaan fiksu pikku pallero !

 
 Renja on myös alkanut tummua ja turkkia on tullut paljon lisää Jännittää vähän et minkäväriseksi meidän tyttö muuttuu. Eilen näyttelykurssilla Renjan säkäksi mitattiin 26.5cm (vähän vähemmän kuin viimeksi, jolloin saatiin korkeudeksi 27cm) ja vanhempien digivaa'alla punnittuna Renja painaa nyt 3,3kg. Renja on alkanut syömään paremmin, mikä on tosi hyvä. Oksennukset ovat myös jääneet taakse.Kaikin puolin terve ja energinen tyttönen :)

-Sonja

Match show 8.5.2011 Hyvinkäällä

Sunnuntaina oltiin Renjan kanssa ekaa match showssa. Itseä jännitti aika kovasti kun kehään piti mennä, mutta siitä on varmasti ollut hyötyä kun on katsellut monta kertaa mitä muut kehissä tekevät. Tuli aika luontevasti sitten Renjan kanssa toimittua. Pentuluokka oli kaikki alle 9kk ikäiset pennut. Osallistujia oli huimat 31 koiraa pentuluokassa! Suurinosa pentuluoka koirista oli myös Renjaa vanhempia ja koko näyttelyssä oli varmaankin kaikenkaikkiaan yli sata koiraa, joten ei mikään ihan pieni mätsäri ollutkaan. 

Ekaksi koirat menivät kehään pareittain, josta parempi pääsi aina jatkoon. Renja selviytyi upeasti jatkoon saadeen tuomarilta arvosteluksi punaisen nauhan, pelkkää erinomaista (käyttäytyminen, esiintyminen ja olemus) sekä lisäksi paperille oli kirjoitettu "Uskomattoman valovoimainen pentu"!

Kun kaikki parit oli käyty läpi valittiin sinisen saaneista 4 parasta ja lopuksi (3h odotuksen jälkeen) punaisista 4 parasta. Minua jännitti taas jonkin verran. Tuomari jakoi punaiset kolmeen ryhmään ja valitsi jokaisesta ryhmistä yhteensä 6 parasta. Renja selviytyi omasta ryhmästään jatkoon ja selviytyi kuudennen tiputuksestakin jatkoon. Sitten taas juostiin kehää ympäri ja seisottiin. Minulla alkoivat namit loppua hiljalleen ja kun seisoma järjestys muuttui alkoi Renjaa uusi naapuri koira kiinnostamaan hiukkasen liikaa. Tietenkin just sillo ku tuomari oli jo pitkään katsellut kenet tiputtaa seuraavaksi. En saanut Renjaan enää katsekontaktia ja lopulta tuomari tuli kättelemään sanoen "Se on vielä nuori ja herpaantui. Jäitte viidenneksi." Siinä me sitten tiputtiin niukasti (uskon, että oikeasti todella niukasti) pois palkinnoilta ja lopputulos 5.sija.

Omana tavoitteena olis ollu 4.sija, mutta se jäi nyt sitten saavuttamattomiin. Tyytyväisiä ollaan kuitenkin tästäkin ja ensi kerralla otan kyllä kehään mukaan niin paljon napuja että riittävät taatusti, vaikka tuomari juoksuttaisi kuinka paljon! Tosin tiedän myös antavani aika paljon nameja Renjalle, mutta kun se on vielä musta nuori ja tärkeintä on, että on kiinnostunut minusta. Hiljalleen voi sitten namien antoväliä pidentämään. Reissu oli kuitenkin antoisa ja päivä hyvin lämmin (kuuma). Päivästä jäi siis käteen kaksi asiaa: Renjan punainen jatkoonpääsynauha sekä mun kirkkaan punaiseksi palanut niskani :)

-Sonja

Vieraskirja avattu!

Vieraskirja on nyt vihdoinkin saatu avattua.

t.Sonja & Antti

Näyttelykoulutusta.

Tänään oltiin 2h kestäneellä näyttelykoulutuskurssilla. Se meni tosi hyvin. Renja ei haukkunut koko aikana muita koiria tai yleensäkään mitään ja toimi muutenkin mallikelpoisesti. Oltiin taas koko porukan nuorimmainen. Muut olivat vuoden ikäisiä tai vanhempia, mutta hyvin me porskuteltiin joukossa. Saatiin erikoiskehuja siitä kun osattiin kävellä näyttelykehässä kaikista hienoiten! Olinkin todella tyytyväinen Renjaa, on se vaan mahtava koira kun sille päälle oikein sattuu! Mielyttämishalua löytyy ja kiinnostusta tehdä, vaikka kovin nuoria vielä ollaankin. Periaatteessa meille pidettiin pikku näyttely (oli yhteensä 8 koirakkoa), jossa ekaksi juoksimme kaikki kehässä ja sitten jokainen yksitellen tuli käsiteltäväksi ja kehään yksin juoksemaan. Lopuksi kaikilta mitattiin säkäkorkeus. Renjan oli 27cm, mikä oli sama kuin mitä kotona olin saanut mitatuksi. Kiloja on muuten tullut yhteensä 3 (mittasin vkoloppuna)! Vaikka kurssilla oli paljon odottelua se oli todella hyvä, koska sellaisiahan ne näyttelytkin ovat. Enimmäkseen pelkkää odottelua. 16.5 on vielä kurssin kertausluento, jolloin harjoitellaan pieni muotoisesti vielä näyttelytoimintaa. Tykkäsin kovasti kurssista, vaikka olikin ihan hyytävän kylmä seistä ulkona paikoillaan kahdeen tunnin ajan. Kotona piti juoda jättikuppi teetä, että sai kylmyyden pois luista ja ytimistä. Renja sai palkkioksi pienen palan rustoa. En ole antanut pitkiin aikoin kun se aiheutti oksentelua, mutta nyt ajattelin kokeilla joko pureskelu onnistuisi vai vieläkö niellään kokonaisena :)

Oltiin mökillä vappuna, ekaa kertaa tänä vuonna. Renja tykkäsi kovasti mökkeilystä kun sai juosta vapaana isossa pihassa, kahlata (ja kerran pludata) järvessä ja erityisesti kun sai haukkua haravoita niin paljon kun sielusieti (ja aika paljon sietikin, tosin Sonja ei sietänyt ihan niin paljoa).

-Sonja-

Koirakoulua.

Tänään alkoi Renjan koirakoulu. Haukkuen tultiin ja mentiin. Mutta kyllä me taidettiin siltikin juuri ja juuri tavoittaa kehityskelpoisuusraja :)

-Sonja-

 

Kuvassa kaikki näyttää hienolta. Pitihän se videollekin ottaa näitä suorituksia, niin voi sitten joskus katella, että mistä on lähdetty liikkeelle. Renja oli varmasti porukan nuorin!

Renjan toinen seuraamisharjoitus

 Renjan pujotteluharjoitus

-Antti

Pääsiäinen.

Vanhempien etupiha aidattiin kiirastoirtaina, joten Renjalla on ollut huippu hauska pääsiäinen kun on saanut juosta vapaasti vanhempien aidatulla pihalla. Vahtikoiran vietti on myös noussut esiin kun on nyt vanhempien pihalla oma alue, jota voi vahtia... naapurien iloksi. Pissat tulee edelleen mieluummin sisälle kuin ulos. Ollaan otettu vanha kunnon etikka käytöön ja pyyhitty pissakohta sillä. Josko loppuis moinen sisälle luikkiminen. Tosin Renjasta on kiva pyöriä etikalla terästetyssä lattialueessa joten hieman kyllä itseä epäilyttää, että päästäänkö siitä sisälle pissimisestä kuitenkaan niin helposti. Renja oli toissa lauantaina kaverillani hoidossa. Hyvin oli mennyt ja kaverin kahden porokoiran kanssa ei ollut ollut ongelmia. Ovat jo hyviä kamuja keskenään :) Tuon reissun jälkeen tuntuu, että Renja on saanut paljon lisää rohkeutta ja kasvanut henkisesti hirmuisesti. Eli useammin vain porokoirakavereita tervehtimään! Lauantain ja sunnuntain välisen yön Renja oli vanhemmillani hoidossa. Olikin eka kerta kun oli yötä poissakotoa. Luulen, että mulle se oli paljon vaikeampaa kuin Renjalle. Mutta kun oltiin tosi myöhään lähdössä vanhemmilta kotiin ja koira oli jo yöunillaan niin ajateltiin, että nukkukoon vain siellä sitten. Oltiin kuitenkin seuraavana päivänä tulossa vanhemmille uudelleen. Hyvin oli se reissu mennyt. Tosin isä oli kerran ikkunasta ulos katsoessaan hätääntynyt, että nyt se koira on päässyt karkuun ja juoksentelee takapihalla. Olivat hätääntyneinä lähdössä äidin kanssa koiran perään kun huomasivat Renjan istumassa veljeni sylissä siliteltävänä. Isä sitten katseli tarkkemin takapihalla juossutta "Renjaa" ja havaitsi sen olevan naapurin kolli, samaa värikaliiberia kun Renjan kanssa vähän ovat. No loppu hyvin, kaikki hyvin :)

-Sonja-

Sisäsiisteyskoulutusta.

Juuri nyt on hermot koetuksella tuon koiraneidin kanssa. Pissa kun tulee paljon mieluummin sisälle kuin ulos. Tuntuu, että Renjan mielestä ulos ei saa pissia mutta sisätilat on yhtäisoa vessaa. Samoin mukavalta tuntuu lähteä joka aamu klo 4.30 ulos pissattamaan Renjaa, joka ei pissaa eikä kakkaa. Tyttö kyllä herättää sinnikkäästi joka aamu et nyt ulos mut yleensä on pissannut jo ennen herätystä lattialle. Pakkohan se silti on mennä joka aamu ulos, et jos kuitenkin tulis jotain. Puren hammasta ja toivon, että joku päivä tyttönen oppisi pissaamaan ulos eikä sisälle. Parkettikin tykkäisi siitä enemmän.

-Sonja-

Eläinlääkärin vastaanotolla

Eilen Renja sai tehosterokotteensa. Hyvin meni ekaa piikkiä Renja ei edes huomannut mutta toisessa alkoi vikistä hädissään. Eläinlääkäri sanoikin, että rokote saattaa kirvellä joitain pentuja, mutta loppuu muutaman minuutin kuluttua. Ja niinhän siinä kävin. Samalla juttelin eläinlääkärille Renja oksennustaipumuksesta. Ohjeeksi saatiin jatkaa tarkkailua ja jättää rustot ruokavaliosta pois. Katsotaan josko loppuisi koko oksentelu. Renja todettiin myös melko hoikaksi ja mittari näytti 2,6 kg. Kuulin kasvattajalta eilen että sisarukset ovat kilon painavampia! Mutta en sitten osaa sanoa että onko meidän Renja sisaruksiaan pienempi. Iloinen ja energinen ainakin on ! Pidetään nyt Renjaa hieman lihotuskuurilla, että saataisiin paino normaaliksi. Ajattelin että voisin keittää yrjölän puuroa vaikka joku päivä.

-Sonja-

Renjan hauskat kotivideot

Laitetaanpa tähän nyt tämmöinen videokavalkadi, että mitä on tullut jo otettua. Uusimmasta vanhimpaan!

Renja sohvan alla!

Renja Tuusulanjärvellä

Renja ja porkkana

-Antti

Metsälenkillä

Päivä oli hieman kolea, mutta aurinkoinen eli mitä mainioin päivä pienelle metsälenkille. Tosin aivan pieneksi se ei jäänyt kun kuljeskeltiin hieman omia reittejä ja kesti hetken jos toisenkin, että päästiin takaisin polulle. Hyvin Renja kuitenkin jaksoi ja mikäs siinä kun sai vapaana juosta hankien päällä :)

-Sonja-

Parempaan päin.

Hyvältä vaikuttaa Renjan osalta se, että ruokaa on syöty ja se on pysynyt sisällä. Tällä hetkellä saa puuroa + jauhelihaa. Perjantaina oli ihan maassa koko koira, seurasi vain muo ja tuli koko ajan nukkumaan mun syliin tai jalkoihin. Illalla suostui syömään jauhelihaa (naput eivät menneet kaupaksi) ja sitten alkoi hiljalleen energiaa riittämään. Eilen oli oikea pieni energia pommi ja minä tietysti siitä hyvin iloinen :)

t.Sonja

Renjan sairastelut osa I

Ilmeisesti tästä tulee taas sairauspäivä kirja, koska Renja näyttää menevän Neran kanssa samaa matkaa sen suhteen ettei käyttäydy kuten normaali terve pentu. Elikkäs syynä on toistuvat oksentelut. Alettiin viikko sitten pitää kirjaa niistä ja nyt on tullut 4päivän välein oksennuksia. Kahdesta viimeisestä olen löytänyt sinne kuulumattomia esineitä. Toisessa oli paljon lelusta irronnutta karvaa (lelu on poistettu käytöstä) ja tämän päiväinen sisälsi 1x1x½cm kokoisen muovilta näyttävän palasen. Aikaisemmin meillä ollessaan Renja on oksennellu kanssa, mutta aloin kiinnittämään siihen huomiota vasta reilu viikko sitten. Suurin piirtein 1-2 oksennusta per viikko on ollut tahti. Tarkkaillaan Renjaa koko ajan ja muuten vaikuttaa energiseltä ja iloiselta. Jotain kuitenkin selvästi on pielessä.

-Sonja-

Blogi perustettu!

Tervetuloa Renjan blogiin.

t.Sonja & Antti

Vieraskirja