maanantai 10. lokakuuta 2011

Alimittainen saksanhaukkukoira.

Renja huonokarvanlaatu paljastuikin parin päivän päästä kunnon karvanlähdöksi ja karvanlähtö taas edelsi juoksua. Eli nyt meillä on karvaton juoksuinen koira. Hulluinta on se, että edellisestä juoksusta on noin 3 kuukautta aikaa. Täytyy tarkkailla miten tilanne kehittyy. Vähän on liian usein juoksuja Renjalla.

Kuultiin kasvattajalta ikävä uutinen Renjaan liittyen. Renja kuuluu pentueeseen, jolla on erittäin voimakas taipumus sairastua PRA:n eli verkkokalvon surkastumiseen. Sairauteen ei ole parannuskeinoa vaan se johtaa lopulta koiran sokeutumiseen. Pahinta on vain odotella miten Renjan käy. Toivotaan, että tällä kertaa onni olisi matkassa mukana. Siltikin pelkään Renjan puolesta. Yritän elää päivä kerrallaan ja nauttia joka hetkestä, mutta välillä pelko syö sisintä todella voimakkaasti. Tulee uudelleen mieleen Neran ja pelottaa, että tässä käy lopulta samallalailla. Varasin myös viikon päähän Renjalle silmälääkärin.

Syötettiin viikko Renjalle raakaruokaa. Hyvin maistui ja ruuan kanssa ei ollut ongelmia yhtenäkään päivänä. Kuppi tyhjeni joka päivä ahnaasti. Sunnuntaina annoin sitten taas nappulaa, joka jäi vääjäämättä kuppiin. Uloste löyseni raakaruokinnasta ja puolet viikosta se oli aivan löysää ja limaista, mutta vähän heräsi epäilys että olisiko vatsaisuus johtunut alkavista juoksuista enemmän kuin ruokinnasta. Viimeksi juoksujen aikaan Renja pissaili ja kakkaili tosi useasti ja yleensä sisälle. Samaa oli havaittavissa nytkin ja muistelen hämärästi, että viimeksi olisi myös ollut löysällä vatsa. Jatketaan varmaan tämä viikko vielä raakaruuan antamista Renjalle ja katsotaan kovettuuko kakka yhtään. 

Renja on ihan superhaukkuherkkä tällä hetkellä. Pelkään, et kohta saadaan valitusta naapureilta kun koira räkyttää jokaista ääntä jonka kuulee kerrostalosta kantautuvan. Luulen, että voisi johtua jotenkin juoksuihin mut toisaalta Renja on myös muutenkin alkanut näyttää haukkuherkempiä puolia itsestään koko ajan. Mä olen ihan hukassa kun en tiedä miten saisin koiran lopettamaan hissin haukkumisen. Oon yrittänyt kehua aina kun on hiljaa, mut toisaalta en voi antaa iltamyöhään räksyttää vapaasti ja odottaa, et hiljenee itsestään ja kehua sitten. Renja haukkuu myös ikkunasta näkyvää lipputangossa heiluvaa lippu ja naapuritalon setää joka tulee parvekkeelle lukemaan lehtiä. Ja meillä on sentää sälekaihtimet ikkunoissa (auki tosin). Luulisi, että ne jonkin  verran estävät näkyvyyttä ulospäin. Ei tiedetä kuitenkaan, et haukkuuko Renja yksin ollenssaan mitään, koska oon usein kotiin tullessani paukutellut hissin ovea ja postiluukkua mut sisältä ei ole kuulunut yhtän mitään. Toisaalta en tiedä tunnistaako Renja mun askeleet ja on siksi hiljaa. Yritetään kuitenkin pitää naapurisopua yllä ja saada koira jotenkin hiljenemään tulevaisuudessakin. Kaipa tässä joku päivä keksitään kikkakonstikolmonen :)

-Sonja-




3 kommenttia:

  1. Olipas kurja uutinen se silmäsairaus. Tsemppihalit! Yrittäkää olla hermoomatta liikoja, jos ei asialle voi mitään. Ymmärrän kyllä huolestumisesi.

    Sofie tekee samaa juoksujen aikana eli on tooooosi haukkuherkkä. Meillä on öisin käytössä sellainen Anxiety Wrap, joka on siis periaatteessa sama asia kuin kääriä koiran kropan ympärille ideaaliside (mitä tehtiin ennen kuin saatiin se). Se tekee koiralle turvallisemman olon ja ainakin Sofieen tepsii. Ei hauku öisin. Sofiekaan ei hauku, kun me ei olla kotona eli jotenkin haukkuminen liittyy myös siihen.

    Raakaruoasta voi vatsa hyvinkin mennä sekaisin aluksi. Etenkin, jos antaa useamapaa elukkaa kerralla uutena. Sofie meni jokaisesta erilaisesta luutyypistä ihan löysälle aluksi, mutta kun antoi vatsan rauhoittua (eli antoi sellaista, mistä ei mene sekaisin) ja sitten antoi maltillisesti uutta ainetta uudelleen, kaikki meni hyvin. Raakaruokaan tottuminen voi kestää kuukausiakin ja meneekin pitkään ennen kuin kaikkea voi antaa. Mutta meidän kokemuksen mukaan ehdottomasti kannattaa!

    Tsemppiä haukkujen ja ruokien suhteen!

    Ja vinkkejä otetaan tännekin haukkumisen lopettamisen suhteen. :-)

    VastaaPoista
  2. Renja siis haukkuu (ainakin) silloin kun me ollaan kotona, mut siitä haukkuuko yksin ollessaan en oo varma. Öisin onneksi on talossa muutenkin niin hiljaista niin ei hirveästi silloin hauku. Tietty jos jotain poikkeavaa kuulee. Raakaruokinnassa ollaan annettu nyt kanansiipiä, pentujauhelijaa, kalkkunan sydäntä ja naudan rustoja. Rustoja tosi vähän ku niistä pamahtaa pahiten sekasin, mut muuten tuntuu et Renjalle vois sopia tuo raakaruokinta kuivamuonaa paremmin. Tai siis sitä se ainakin syö. Kuivamuona kun saattaa olla 3-5 päivää helposti koskematta kupissa ja sit huomaa heti ku koiralta alkaa luut pistellä pahasti esiin. Kunhan syö niin oon tyytyväinen :) Ja onhan tuo Renja niin pienikin, ettei se meitä konkurssin syö :D

    VastaaPoista
  3. Sofiella sama meininkin haukkumisen suhteen.

    Sofiellakin meni maha enemmän sekaisin, mitä enemmän luusta oli kyse. Eli lihasta ei niinkään mennyt. Mutta kyllä se varmaan siitä tokenee, kun annatte mahan aina rauhoittua välissä ja syötätte sellaista, mistä se ei mene sekaisin vähän aikaa. Sofiekin tykkää raakaruoasta ihan hirmuisesti, vaikka kyllä se nappuloitakin söi. Ja todettiin tosiaan sama, että ruoan määrä, jota Sofie syö, on niin pientä, ettei ole niin väliksi, vaikka olisi kalliimpaa kuin nappulat. :-)

    VastaaPoista